Tavoitteleeko organisaatiosi kasvua – vai viisasta kasvua?

Monen organisaation strategiaan on kirjattu tavoitteeksi kasvu. Mutta mitä tällä tarkalleen ottaen tarkoitetaan? Suurempaa markkinaosuutta, enemmän toimipisteitä, lisää tuottoa? Siis: volyymin kasvua, lisää samaa? Vai voitaisiinko kasvulla tarkoittaa jotain muutakin? Kannattaisiko jossain vaiheessa pysähtyä kysymään: ”Onkohan tämä nyt ihan viisasta?” Mitä kasvu voisi tarkoittaa meille ihmisille ja ihmisyhteisöille, jollaisia työorganisaatiotkin ovat?

Ei määrää, vaan laatua

Jenni Spännäri

Kun puhutaan meidän yksilöiden eli ihmisten kasvusta – inhimillisestä kasvusta – harvemmin puhutaan kasvusta volyymimielessä. Harva meistä huokaa: ”Voi kunpa minua olisi enemmän, kuutiosenteissä mitattuna!” Ihmisten ja ihmisyhteisöjen kasvu voi olla luonteeltaan erilaista, syvempää.

Inhimillistä kasvua määrittävät sekä vertikaalinen että horisontaalinen ulottuvuus. Kun kasvamme, horisontaalisella tasolla, ymmärrämme yhä paremmin historiaamme ja sitä kautta tulevaisuutta ja sen mahdollisuuksia. Vertikaalisella tasolla kurotamme yhä syvemmälle elämän ymmärtämisen salaisuuksiin, ja toisaalta yhä korkeammalle suurempiin yhteisiin tavoitteisiin. Inhimillinen kasvu on meillä aikuisilla luonteeltaan laadullista.

Myös työelämässä toimiessamme olemme ihmisiä, inhimilliseen kasvuun kykeneviä ja sitä kaipaavia. Miksi sitten organisaatioissa keskittyisimme vain määrälliseen kasvuun: lisää samaa, nopeammin ja tehokkaammin? Organisaatioissa ja työelämän arjessa kannattaisikin puhua viisaasta kasvusta. Se on kasvua, joka ottaa käyttöön inhimillisiä voimavaroja juuri nyt ja rakentaa inhimillistä kestävyyttä pitkälle tulevaisuuteen.


Viisaasti kasvavassa organisaatiossa ihmiset voivat hyvin nyt ja tulevaisuudessa, organisaation sisällä ja sen liepeillä. Viisas kasvu luo ja hyödyntää moninäkökulmaisuutta: organisaatiossa sallitaan, ymmärretään ja hyödynnetään erilaisia näkökulmia. Vastakkaisiltakin vaikuttavat näkemykset voivat olla totta yhtä aikaa.

Viisas kasvu huomioi inhimillisen elämän paradoksit

Viisaan kasvun tiellä ymmärretäänkin se, että elämä – myös organisaatioissa – on monimutkaista. Kaikkiin ongelmiin ei ole löydettävissä parasta ratkaisua. Joskus johtajien on lunastettava paikkansa ja palkkansa, tehtävä päätöksiä huonojen vaihtoehtojen viidakossa, punnittava eri arvojen prioriteetteja ja saatava aikaan edes jollakin tavalla toimivia linjauksia. Viisaan kasvun polulla on tärkeä askel tunnistaa ongelmia ja tunnustaa, ettei niihin vielä ole ratkaisuja.

Viisas kasvu ottaa huomioon ihmisten ja ihmisyhteisöjen erityislaatuisen kasvu- ja oppimiskyvyn. Tekoäly tulee tuskin koskaan oma-aloitteisesti pohtimaan toimintansa merkityksellisyyttä. Ihminen pystyy tähän, jopa helposti, ja tulee löytäneeksi uusia näkökulmia työhönsä ja sen kehittämiseen. Viisaat johtajat haluavat kasvaa paitsi johtajina, myös ihmisinä – ja synnyttää viisasta kasvua koko organisaatiossa. Adam Grantin sanoin: ”Good leaders deliver results. Great leaders develop people.” Hyvät johtajat tuottavat tuloksia. Erinomaiset johtajat kehittävät ihmisiä.

Viisas näkökulma kasvuun ymmärtää kuitenkin myös oppimisen rajat. Aina ei ole aika kasvulle, vaan joskus tarvitaan lepoa, inhimillisten kipukohtien äärellä pysähtymistä ja vahvaa psykologisen turvallisuuden verkkoa.

Viisaan kasvun ajatus avaakin ikkunan siihen, minkä kannattaisi kasvaa työelämässä. ’Lisää mitä tahansa, millä ehdoin tahansa’ ei ole hedelmällinen kasvustrategia. Minkä kasvattamiseen meidän olisi viisasta keskittyä, oli puhe sitten meistä yksilöistä, työyhteisöistä tai organisaatioista?


Mikä siis on viisautta? Mistä viisauden tunnistaa – itsessään tai organisaatiossa? Toisin kuin joskus kuvitellaan, viisautta voidaan tutkia tieteellisesti. Sitä voidaan mitata ja määritellä. Viisautta lähestytään tieteessä useilla eri tavoilla, joista useimmat näkevät viisauden moniulotteisena ilmiönä. Viisaus ei ole sananlaskumaisesti vain yhtä asiaa, eikä viisaudelle ole synonyymia. Sen sijaan viisaus muodostuu monista eri elementeistä tai ulottuvuuksista, niiden summana.

Viisauden tiede

Eräs hyvin sovellettu ja sovellettava viisauden mallinnustapa on kolmiulotteinen viisausmalli (3D-WM, Ardelt 2003). Sen mukaan viisaus rakentuu kognitiivisesta, reflektiivisestä ja myötätuntoisesta ulottuvuudesta. Jotakin tiedetään, ja tietovarantoa ollaan valmiita kasvattamaan reflektion avulla – ja tämä kaikki ottamaan käyttöön myötätunnon hengessä. Nämä viisauden kolme dimensiota esiintyvät organisaatioiden rakenteissa, tavoitteissa, arvoissa ja johtajuudessa.

Työelämässä ja organisaatioissa viisauden kognitiivinen ulottuvuus voi ilmetä esimerkiksi avoimena suhtautumisena uuteen tietoon, kasvun ajattelutavan (growth mindset) korostumisena ja resilienssinä eli kimmoisuutena kompleksisten ongelmien edessä. Viisauden reflektiivinen ulottuvuus näkyy, kun organisaatioita kehitetään yhdessä pohtien, esimerkiksi hyvin johdetuissa ja avoimissa strategiaprosesseissa. Myötätuntoista viisauden ulottuvuutta voidaan havainnoida muun muassa organisaatioiden rakenteissa, jotka tukevat ihmisten sosiaalista liittymistä ja kanssakäymistä, sekä organisaatioiden tavoitteissa, jotka suuntautuvat myös yhteisen hyvän edistämiseen.

Myötätunto on työyhteisöissä viisauden avain

Miten sitten viisautta ja viisasta kasvua voidaan kasvattaa ja tavoitella? Erityisesti myötätuntoinen viisauden ulottuvuus on avain ja kiinnekohta muidenkin viisauden dimensioiden kehitykselle: myötätuntoisella suhtautumisella maailmaan ja muihin ihmisiin on mahdollista saavuttaa tarkempaa ja vivahteikkaampaa tietoa (kognitiivisen ulottuvuuden kehitys), ja se houkuttaa erilaisten näkökulmien ottamiseen ja pohdiskeluun (reflektiivisen ulottuvuuden kehitys).

Myötätuntoa, sen kasvattamista ja hyötyjä organisaatioissa on myös tutkittu paljon. Myötätuntoon panostamisen on todettu edistävän muun muassa tiimien suoriutumista, tuloksellista johtajuutta ja innovatiivisuutta – ja niiden kautta koko organisaation tuloksellisuutta.

Viisas kasvu pohjaa totuudelliseen tietoon organisaatiosta, pohdintaan mahdollisista kehityssuunnista sekä myötätuntoiseen toimintaan. Näiden kolmen ulottuvuuden kautta rakennetaan inhimillistä kestävyyttä, nyt ja pitkälle tulevaisuuteen

Jenni Spännäri on tutkijatohtori ja CoHumans Oy:n tutkimusjohtaja, joka kouluttaa, tutkii ja kehittää inhimillisen kestävyyden teemoja. Miten viisauden näkökulmia voisi hyödyntää sinun organisaatiosi kasvussa? Ota yhteyttä Jenniin: jenni [ät] cohumans.fi.

Otsikkokuva: Pixabay